Vauvan pitäisi oppia ryömimään. Kun viisikuisen neidin laittaa lattialle selälleen, hän kääntyy vatsalleen. Seuraa intensiivinen lelujen tai leikkimaton tutkailu, jonka jälkeen lelut viskotaan pitkin lattiaa. Kun lelut ovat kaukana, viskoja ei yletykään niihin. Pitäisi päästä eteenpäin vaan vauva ei vielä osaa. Seuraa sataprosenttinen turhautuminen, jota puretaan ensin asiallisella jokeltelulla ja sarkastisilla heitoilla (selvästi litteroitavissa "joo juo vaan se kahvisi ensin loppuun ja tuo sitten vasta tuo helistin minulle"), sitten vinkumisella ja lopulta huudolla ("olisit liikahtanut sarkastisten kommenttien aikana niin ei olisi tarvinnut huutaa".)
Vauva on vähän kuin minä työpaikan kehityspäivillä. Neidin ähinästä on selvästi litteroitavissa:"Mikä on tämän lattialla makaamisen tavoite? Ai ryömimään oppiminen, ok. Näinkö on aina opetettu vauva ryömimään, pitämällä sitä vatsallaan lattialla? Onko kokeiltu muita tapoja? Eikö, miksi ei? Voisiko joku perustella tämän toimintatavan? Huomauttaisin, että tämä ryömimään opettelu kuluttaa aika paljon aika ja energiaa vauvalta ja vanhemmilta, voitaisiinko ulkoistamista edes harkita?"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti